Luin joskus sillä toisella keskustelupalstalla hyvän selityksen kunniaväkivallasta. Se meni jotakuinkin näin:

Yhteiskunnissa, joissa virkavalta ja laki eivät suojele yksilöä, yksilön pitää näyttää vahvalta ympäristölleen ettei joudu silmätikuksi. Jos et pysty pitämään perhettäsi hallinnassasi, olet koko yhteisölle tossukka, joka ei osaa pitää puoliaan. Se tarkoittaa, että sinulta voidaan ottaa mielivaltaisesti, ei pelkästään väkivalloin, vaan maksuina torilla, palveluista ja niin edespäin - niin että lompakossa tuntuu. Laki ei ole puolellasi, joten olet täysin yhteisön armoilla. Tällaisessa ympäristössä syntyy kulttuuri, jossa kunniaväkivalta on hyväksyttävää ja jopa normaalia, ja se on nimenomaan väkivaltaa, jolla pyritään säilyttämään kasvot, eli kunnia, muiden silmissä. Uskontoa siinä ei sinällään tarvita, vaikka sekin varmasti mukavasti tukee ja oikeuttaa tällaisen väkivaltaisen käytöksen.

Ei sillä, että se olisi yhtään sen hyväksyttävämpää, tai että kunniaväkivalta olisi hyvä termi. Olkoon minun puolestani vaikka paskiaisväkivaltaa.